EVTEK-ammattikorkeakoulun opetussuunnitelma

Osaamista tuottava opetussuunnitelma

EVTEK-ammattikorkeakoulu tuottaa tekniikan, liiketalouden ja kulttuurin koulutusaloillaan osaajia, jotka toimivat työelämässä alaansa kehittäen alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä ja verkostoissa.

Osaamisen perustan kaikilla EVTEK-ammattikorkeakoulun koulutusaloilla ja koulutusohjelmissa muodostavat työelämässä tarvittavat avainkvalifikaatiot, jotka asiantuntijan taitoprofiilissa jäsennetään ammattispesifisiin taitoihin, yleisiin työelämävalmiuksiin ja ammatillista kehittymistä edistäviin itsesäätelyvalmiuksiin.

EVTEK-ammattikorkeakoulun koulutusalojen opetussuunnitelmat ovat tavoitteellista oppimista palvelevia, toteutettavissa olevia ja ne tukevat opiskelijan kriittisen tiedonhankinnan taitojen kehittymistä. Opetussuunnitelmat on laadittu koulutusaloilla ja koulutusohjelmissa kollegiaalisen, yhteisen prosessin pohjalta.

Tämä EVTEK-ammattikorkeakoulun opetussuunnitelma suuntautuu tulevaisuuteen ja osaamisen kehittämiseen ja se tukee ammattikorkeakoulun päätehtävien integraatiota ja ammattikorkeakoulun strategisen tahtotilan saavuttamista. Opetussuunnitelman perustana on pedagoginen strategia, jossa yhdistyvät ammattikorkeakoulun toiminta-alueen työelämä ja sen ennakoidut kehittämistarpeet, opiskelijoiden lähtötilanteen realistinen arviointi sekä kansainvälisen yhteistyön vaatimukset.

Opetussuunnitelmissa kuvataan kunkin koulutusohjelman kohdalla ne sisällöt ja menetelmät, jotka mahdollistavat koulutusohjelman tuottaman asiantuntijan taitoprofiilin toteutumisen ja siinä tuodaan havainnollisesti ja ymmärrettävästi esille opiskelijan ammatillisen kasvun eteneminen sekä oppimisen ja osaamisen jatkumo. 
 
EVTEK-ammattikorkeakoulu sallii ja tukee koulutusalojensa erilaisuutta ja kannustaa ylläpitämään ja kehittämään niiden ydinsubstanssin korkeaa tasoa ja profiilia. 

Pedagogiikkaa ohjaavat oppimis- ja tiedonkäsitykset EVTEK-ammattikorkeakoulussa

Opetus EVTEK-ammattikorkeakoulussa on korkeatasoista ja opinnoissa korostuu tutkiva lähestymistapa. Opetus perustuu kokonaisvaltaiseen käsitykseen ihmisestä oppijana. Sen tavoitteena on antaa opiskelijalle vahva substanssiosaaminen ja -asiantuntemus sekä erinomaiset työelämävalmiudet – myös asenne jatkaa omaehtoisesti kehittymistään asiantuntijuudessa.

Tavoitteena on, että opiskelija on aktiivinen ja motivoitunut, hallitsee tiedonhankinnan ja sisäistää jatkuvan oppimisen. Ammattikorkeakoulun opetus yhdistää teorian ja käytännön.  Käytännön osaamisen ansiosta ammattikorkeakoulusta valmistunut on aloittava asiantuntija, ja hyvä teoreettinen pohja varmistaa sen, että hän pystyy oppimaan uutta ja kehittymään ammatissaan.

Oppiminen ammattikorkeakoulussa on opiskelijan aktiivinen tiedonrakentamisen ja tiedonluomisen prosessi, joka tapahtuu asiantuntijayhteisössä sosiaalisen verkoston ja erilaisten oppimisen välineiden avulla. Näitä oppimisen välineitä ovat kirjat, materiaalit, laitteet ja tietoverkot, sekä myös työtavat ja ammattialan käsitteellinen ymmärrys, jota kutsutaan myös hiljaiseksi tiedoksi (Bereiter 2002).  Asiantuntijaksi kasvun tukiverkoston tärkeimmän ja lähimmän tason muodostavat opettajat, opiskelijatoverit ja hyvä oppimisympäristö. Laajimmillaan se käsittää työelämäyhteydet,  kansainväliset oppimisyhteisöt ja globaalit asiantuntijaverkostot.

Tieto ja oppiminen

Tieto syntyy ihmisten aktiivisessa toiminnassa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.  Se on siis muuttuvaa, kehittyvää, yhteisöllistä ja jaettua, eikä se ole suoraan siirrettävissä opettajalta tai tekstistä oppijalle.  Oppimisessa tiedonluominen on yksilön ja yhteisön vuorovaikutusta, jossa oppija tulkitsee tietoa ja rakentaa sitä mielessään aikaisemman kokemuksensa ja käsitteellisten mallien pohjalta. Tietämys ilmenee faktatiedon ja ongelmienratkaisukyvyn lisäksi myös käytännön toiminnassa. Tiedonluomisen prosessissa syntyy myös aidosti uutta tietoa ja osaamista sekä yksilöissä että yhteisössä (Hakkarainen ym. 2004).

Kokonaisvaltainen käsitys ihmisestä ja oppijasta tunnistaa, että jokainen ihminen on arvokas ja ainutkertainen. Ihmisen älylliset, emotionaaliset, sosiaaliset ja fyysiset ominaisuudet ja kulttuurinen kokemus vaikuttavat siihen, miten hän hahmottaa maailmaa ja oppii.

Tietäminen ei ole yksinomaan tiedon älyllistä hallintaa, vaan oppiminen on myös ruumiillistunut kokemus, mistä käden taitojen oppiminen on ehkä selkein esimerkki. Ihmisen perusolemukseen kuuluu pyrkimys itsensä kehittämiseen, mutta opiskelu on myös henkisesti vaativa ja jopa raskas kokemus.

Tiedon ja taitojen omaksumista tapahtuu vain, kun oppijan rooli on aktiivinen.  EVTEK-ammattikorkeakoulun oppimiskäsityksen keskiössä on aktiivinen, motivoitunut ja osallistuva oppija. Oppimis- ja tiedonkäsityksiä ohjaavat myös eri koulutusalojan ammattialoja koskevat perinteet ja kehittämistarpeet.

Opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettu huomioon ihminen kokonaisuutena ja hyväksytään oppijoiden erilaisuus. Opiskelijoita kohdellaan tasavertaisesti kansallisuustaustasta, iästä tai sukupuolesta riippumatta. Opetuksessa pyritään luomaan tilanne, jossa oppijan luovuus vapautuu, hän on avoin uudelle, kokee onnistumista ja saavuttaa oppimisen ilon. 

Oppija on aktiivinen tiedon muokkaaja, jonka toiminnassa ovat ratkaisevan tärkeitä oppimiseen ja oman ajatteluprosessin säätelyyn liittyvät eli metakognitiiviset taidot. Metakognitiivisten taitojen avulla oppija osaa itse suunnitella, pohtia, ohjata ja arvioida omaan oppimistaan ja siten parantaa oppimisensa laatua ja tuloksia.  Ne ovat tutkimuksissa osoittautuneet keskeisiksi oppimisen tuloksia mitattaessa (Coffield ym. 2004), joten niiden kehittämiseen kiinnitetään opetuksessa erityistä huomiota.

Tavoitteena on, että opiskelijalle syntyy sisäinen, käsitteellistä ymmärtämistä tavoitteleva motivaatio, joka johtaa asioiden omaksumiseen osaksi tiedollista ja käytännöllistä toimintaa, asiantuntijuuteen. Motivaatio syntyy, kun opiskelija havaitsee tiedoissaan tai osaamisessaan puutteita tai arvioi kriittisesti annettua tietoa ja ryhtyy toimimaan tavoitteellisesti ratkaistakseen ongelmia.  Asiantuntijuuden ytimessä on asteittain syvenevä ongelmanratkaisuprosessin hallinta.

EVTEK-ammattikorkeakoulu on kolmen, keskenään erilaisen koulutusalan yhdistelmä.  Opettaminen, oppimisen tavat, traditiot ja ennen kaikkea oppimisen prosessi ovat koulutusaloilla keskenään erilaisia. Käytännössä myös ryhmäkoot ja opetuksen rytmittäminen ovat tästä syystä alasta ja opetettavasta aineesta riippuvaisia. 

Tiedonrakentamista tukeva opetus ja opetuksen käytännöt

Opiskelua kehitetään tutkivaan ja ongelmalähtöiseen suuntaan.  Opettajan roolina on ohjata ja rohkaista opiskelijoita tiedon kyseenalaistamiseen ja ajatteluun, jossa ratkaisumalleja haetaan uusilta alueilta. Itsenäinen ajattelu yhdistettynä yhteisölliseen oppimiseen valmistaa haastaviin työelämän tehtäviin.

Oppimistilanteet ovat vuorovaikutteisia ja parhaimmillaan kaikki oppivat ja opettavat toisiaan, niin opettajat kuin opiskelijat. Kun erilaiset maailmankuvat kohtaavat, ammattitaito ja asiantuntijuus kehittyvät opetustilanteissa toiminnan kautta (Hakkarainen ym. 2004).

Tiedon muuttuvuuden ja määrän nopean kasvun takia oppilaitokset voivat välittää vain osan ammattillisesta osaamisesta. Oppiminen ja asiantuntijuuteen kasvu jatkuvat koko työuran ajan. Siksi oppimistaitojen, ongelmanratkaisukyvyn ja teoreettisen osaamisen kehittäminen ovat tärkeällä sijalla ammattikorkeakouluopetuksessa.

Ammatillinen osaaminen on ammattiteorian ja käytännön taitojen integroitunut kokonaisuus. Opetuksessa tämä huomioidaan teoriaopetuksen ja käytännön harjoituksen yhdistämisellä. Opintokokonaisuuksissa opittavat asiat yhdistyvät monipuolisesti. Ryhmäkoot ja opetuksen rytmittäminen ovat alasta ja opetettavasta aineesta riippuvaisia. Erilaisilla opettamisen menetelmillä tuetaan tavoitteellista oppimista, kun opiskelijalla on voimakas omakohtainen tarve ymmärtää asioita. Tämä johtaa siihen, että opiskelija ei vain suorita tehtäviä, vaan pyrkii omaksumaan niiden teoreettisen ja taidollisen aineksen ja soveltamaan sitä käytäntöön. (Vrt. Bereiter 2002.)

EVTEK-ammattikorkeakoulun pedagoginen strategia 2006