Konservoinnin koulutusohjelma  2007 - 2008

Konservoinnin koulutusohjelma johtaa konservointialan ammattikorkeakoulututkintoon, jonka laajuus on  240 opintopistettä, 4 vuotta. Tutkintonimike on konservaattori (AMK). Tämän kansainvälisen ja poikkitieteellisen alan koulutus on aloitettu Muotoiluinstituutissa vuonna 1984. Vuonna 2006 aloitettiin konservoinnin koulutusohjelmassa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opetus. Tutkintonimike on konservaattori (ylempi amk), englanniksi Master of Culture and Arts.

Konservoinnilla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla esineellisen kulttuuriperinnön tuhoutumista voidaan hidastaa tai ehkäistä. Konservaattori toimii yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa ja pyrkii siihen, että kaikki esineiden sisältämä tieto saadaan talteen. Tavoitteena on säilyttää esineet mahdollisimman alkuperäisinä.

Konservaattorikoulutus alkaa joka neljäs vuosi ja aloituspaikkoja on 60. Konservoinnin koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot ovat esinekonservointi, maalaustaiteen konservointi, huonekalukonservointi ja tekstiilikonservointi sekä paperikonservointi ja interiöörikonservointi. Koulutus alkaa neljän ensiksi mainitun osalta seuraavan kerran elokuussa 2008 ja paperi- ja interiöörikonservoinnin osalta elokuussa 2010.

Osaamistavoitteet

Konservoinnin koulutusohjelma antaa valmiudet toimia konservaattorina, kulttuuriomaisuuden suojelusta ja säilyttämisestä vastuussa olevana erikoisasiantuntijana, jonka koulutus kädentaitojen ohella perustuu laajaan teoreettiseen, tekniseen, tieteelliseen ja taiteelliseen koulutukseen. 
Konservaattorin koulutus on kansainvälistä ja poikkitieteellistä koulutusta. Siinä yhdistyvät teoreettisen tiedolliset sekä käytännön taidolliset opinnot. Tavoitteena on oppia itsenäisesti ratkaisemaan konservointiongelmia ja suorittamaan konservointitoimenpiteitä eri menetelmillä.

Konservaattori työskentelee asiantuntijana maailman ja kansallista kulttuuriperintöä säilyttävissä tehtäviss, mm. museoissa, arkistoissa, kirjastoissa, säätiöissä, yliopistoissa ja erilaisissa projekteissa. Koulutus antaa valmiudet toimia myös itsenäisenä konservointialan yrittäjänä.

Konservoinnin koulutusohjelman osaamisen ydintä ovat;

Konservointiosaaminen: Konservointityön ja -prosessien ongelmien systemaattinen, kriittinen ja metodologinen ratkaisujen hallinta ja ratkaisumallien kehittäminen. Niiden arviointi ja analysointi laajassakin kontekstissa, suunnittelu, koordinaatio ja suorittaminen.

Materiaalianalyysiosaaminen; Materiaalianalyysien suunnittelu, koordinointi ja toteuttaminen. Niiden  teettäminen ja tulosten arviointi ja tulkinta.

Kontekstiosaaminen; Yksittäisten esineiden, rakennetun ympäristön, kokoelmien, materiaalien ja tekniikkojen tunnistaminen ja ajoittaminen ja historialliseen kontekstiin sijoittaminen

Dokumentointiosaaminen; Dokumentoinnin hallinta ja soveltaminen hyödyntäen olemassa olevia menetelmiä konservointiprosessin eri vaiheiden dokumentoinnissa

Kokoelmaosaaminen; Kokoelmien hallinta; hallinto, organisointi, prosessit ja museoteknologia

Opintojen rakenne ja oppimisprosessi

Konservaattori (AMK) -tutkinto suoritetaan neljässä vuodessa, 240 opintopistettä. Konservoinnissa on valittavana kuusi eri suuntautumisalaa; huonekalujen, interiöörien, maalaustaiteen, paperin, tekstiilien sekä kulttuurihistoriallisten esineiden konservointi.  Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (60 opintopistettä) konservoinnin koulutusohjelmassa on voinut suorittaa vuodesta 2006 alkaen. Sisäänotto on joka kolmas vuosi.

Opetussuunnitelmaan sisältyy perusopintoja ja yhteisiä ammattiopintoja 60 opintopisteen verran. Yhteisiä ammattiopintoja ovat esimerkiksi yleinen taidehistoria, kulttuurihistoria ja museologian perusteet. Ammatillisia aineita opetussuunnitelmassa on yhteensä 120 opintopisteen verran. Niitä ovat esimerkiksi keramiikan konservointi, maalatun puun konservointi ja kuitujen tunnistus. Opinnot muodostuvat mm. materiaali- ja teknologiaopinnoista, taideaineista, kemiasta ja konservointiin soveltuvista analyysimenetelmistä, valokuvauksesta, digitaalisesta dokumentoinnista, ennaltaehkäisevästä konservoinnista sekä eri konservointimenetelmistä, joita sovelletaan käytännön konservointitehtävissä. 

Opiskelun loppuvaiheessa opiskelijat tekevät omaan alaansa liittyvän laajan opinnäytetyön, joka voi olla yhdistelmä teoriaa ja käytäntöä. Käytännön osuus on yleensä jonkin esineen konservointi. Teoriaosuus sisältää konservointisuunnitelman, dokumentoinnin, tutkimustulokset ja historiallisen osuuden. Myös teoreettiset tutkimuspainotteiset opinnäytetyöt ovat olleet konservoinnin koulutusohjelmassa yleisiä.

Opiskelun aikana tehdään runsaasti työelämäyhteistyötä ja –projekteja, jotta opiskelijat saavat tuntuman työkenttäänsä. Työ voi muodostua esimerkiksi erilaisista konservointiin liittyvistä tutkimuksista ja vauriokartoitustehtävistä. Tutkintoon sisältyy 30 opintopisteen laajuinen työharjoittelu.

Opetussuunnitelman vuositeemat konservaattorikoulutuksessa ovat
1. Orientointi ja perusosaaminen
2. Konservointitiede ja –prosessit; ammattispesifiset taidot ja tiedot
3. Avainkvalifikaatiot
4. Soveltaminen, reflektointi, ammattiin kasvaminen
5. Asiantuntijuuden syventäminen

Vuositeemat heijastavat opiskelijan kehittymistä noviisista alansa asiantuntijaksi ja hänen sosiaalistumistaan ammattikuntansa jäseneksi.

Suuntautumisvaihtoehdot ja ylempi amk-tutkinto   

Huonekalukonservointi

Huonekalukonservaattorit ovat keskittyneet puumateriaalin konservointiin, sen pintakäsittelyihin, rakenteisiin sekä metallihelojen ja muiden huonekaluihin kuuluvien materiaalien konservointiin. Konservoinnissa pyritään säilyttämään huonekalujen historiallinen kerroksisuus. Koulutuksen perustana ovat huonekaluvalmistuksen eri tekniikat, kuten viilutus, intarsia, kultaus, retusointi ja verhoilu. Opintoihin sisältyy huonekalujen tyylihistoria, puuanatomia ja muihin materiaaleihin mm. metalliin, nahkaan ja muoviin tutustuminen.

Historiallisten interiöörien konservointi

Interiöörikonservaattori vastaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten sisätilojen säilyttämisestä ja hoidosta. Ammattialaan kuuluvat rakennusten koriste- ja seinämaalaukset, maali-, tapetti-, kivi-, kipsi- ja rappauspinnat. Opinnoissa syvennytään perinteisten pintamateriaalien ja tekniikoiden ohella maalien side- ja pigmenttianalyyseihin ja varsinaiseen konservointityöhön. Tavoitteena on vanhan asuinympäristön säilyttäminen värityksineen, materiaaleineen ja työtapoineen.

Maalaustaiteen konservointi

Maalaustaiteen konservaattorit ovat perehtyneet puulle ja kankaalle maalattujen taideteosten kuten ikonien, maalattujen puuveistosten, kankaalle maalattujen maalausten sekä nykytaiteen konservointiin. Erilaisten konservointimenetelmien opiskelun ja käytännön työn ohella opinnoissa perehdytään maalaustekniikoihin ja materiaaleihin. Kehysten konservointi ja kultaus sisältyvät myös opintoihin. Kemiaan ja biologian pohjautuvat materiaalianalyysit ovat ongelmanratkaisuissa keskeisiä.

Paperikonservointi

Paperikonservaattorin työkohteena on laaja kirjo materiaaleja papyruksesta dvd-levyihin. Asiakirjat, kirjat ja muut painotuotteet, paperipohjainen taide ja valokuvat ovat esimerkkejä monipuolisesta valikoimasta. Konservointityön tarkoituksena on arvokkaan kirjallisen ja kuvallisen esineistön ja niiden sisältämän informaation säilyttäminen. Paperikonservoinnin opintoihin kuuluu paperikemian ja kuituanalytiikan sekä erilaisten konservointimenetelmien ohella kirjansidontaa, taidegrafiikka- ja valokuvamenetelmiä.

Tekstiilikonservointi

Tekstiilikonservaattori on tekstiilimateriaalien asiantuntija, joka toimii työssään erilaisten tekstiilien kuten ryijyjen, pukujen, lippujen, kirkkotekstiilien, pitsien ja etnografisten tekstiilien säilyttämiseksi. Työssä yhdistyy silmän ja käden koordinaatio sekä työn esteettinen lopputulos. Opintoihin sisältyy perehtyminen vaurioituneen tekstiilin puhdistus- ja tukemismenetelmiin. Materiaalituntemus, kuiduntunnistusmenetelmät, tekstiilihistoria ja värjäystekniikat muodostavat perustan opinnoille.

Kulttuurihistoriallisten esineiden konservointi

Esinekonservaattori on usean eri materiaalin asiantuntija alueenaan metallien, keramiikan, lasin ja lyijylasin, puun, luun, nahan, kiven sekä simpukan konservointi. Myös arkeologiset ja meriarkeologiset löydöt sekä kulttuurihistorialliset ja etnografiset esineet ovat esinekonservaattorin ominta aluetta. Esinekonservaattorit perehtyvät kokoelmien inventointiin, kuntokartoituksiin ja kokoelmanhoitosuunnitelmien laatimiseen käytännön projektitöiden muodossa.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto

EVTEK-Muotoiluinstituutti toteuttaa syyskuusta 2006 lähtien ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta konservoinnin koulutusohjelmassa. Tutkintonimike on Konservaattori (ylempi AMK) ja englanninkielinen käännös Master of Culture and Art.
60 opintopisteen laajuinen konservoinnin ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu suoritettavaksi kahdessa vuodessa työn ohessa. Koulutus järjestetään monimuoto-opetuksena.

Koulutukseen sisältyy pakollisia, syventäviä ja vapaasti valittavia opintoja sekä opinnäytetyö.
• Henkilökohtaisten valmiuksien kehittäminen 3 op: HOPS (1 op), Kommunikointi ja viestintä (2 op)
• Työelämän kehittämisen metodologiset taidot ja valmiudet 4 op: Laadulliset ja määrälliset, Johtaminen
• Ammatillisesti syventävät opinnot 20 op: Analytiikka (6-10 op), Yhteinen / Erikoistumisalan syventävä opetus (6-12 op), Kokoelmien hallinta (6-10-op)
• Opinnäytetyö 30 op: työelämän kehittämistehtävä
• Valinnaiset opinnot 3 op

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteena on
1. työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten
2. syvällinen kuva ao alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmius alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn
3. valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen
4. työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito
5. kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet
Ylempi amk-tutkinto tuottaa saman yleisen kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään kuin yliopistossa suoritettava ylempi korkeakoulututkinto.

Yhteystiedot

koulutusohjelman johtaja
yliopettaja Tuula Auer
puhelin 020 7553 430
tuula.auer@evtek.fi