EVTEK - AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ
2007-2008
1 §
Yleistä
EVTEK- ammattikorkeakoulu antaa tekniikan ja liikenteen alan, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä kulttuurialan ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa ammatillisesti suuntautunutta korkeakouluopetusta sekä täydennyskoulutusta ja tuottaa koulutusalojensa tutkimus- ja kehityspalveluja.
Opintojen suunnittelussa, järjestämisessä ja arvioinnissa noudatetaan ammattikorkeakoululakia (351/2003), ammattikorkeakouluista annettua asetusta (352/2003) ja myöhemmin voimaantulevaa lainsäädäntöä sekä ammattikorkeakouluja koskevia opetusministeriön päätöksiä ja ohjeita.
Opetuskieli on suomi, mutta opetusta voidaan antaa myös muilla kielillä.
2 §
Tutkinnot ja tutkintonimikkeet
Ammattikorkeakoulussa suoritettavia tutkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat ammattikorkeakoulun perustutkintoja.
EVTEK-ammattikorkeakoulun tutkinnot ja tutkintonimikkeet ovat
kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto,
artenomi (AMK), Bachelor of Culture and Arts
konservaattori (AMK), Bachelor of Culture and Arts
medianomi (AMK), Bachelor of Culture and Arts
muotoilija (AMK), Bachelor of Culture and Arts
kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
konservaattori (ylempi AMK), Master of Culture and Arts
liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto,
tradenomi, Bachelor of Business Administration
liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto
tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration
tekniikan ammattikorkeakoulututkinto,
insinööri (AMK), Bachelor of Engineering
rakennusmestari (AMK), Bachelor of Construction Management
tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
insinööri (ylempi AMK), Master of Engineering
3 §
Opintojen tavoitteet
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle:
1. laaja-alaiset käytännölliset perustiedot- ja taidot sekä niiden teoreettiset perusteet asianomaisen alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten;
2. edellytykset asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen ja edistämiseen;
3. valmiudet jatkuvaan koulutukseen;
4. riittävä viestintä- ja kielitaito; sekä
5. asianomaisen alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle:
1. työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten;
2. syvällinen kuva asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn;
3. valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen;
4. työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä
5. kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet.
Koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa asetetaan täsmennetyt tavoitteet, joita käytetään perustana opetuksen suunnittelussa ja järjestämisessä.
4 §
Opintojen laajuus
Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste.
Opintopisteellä tarkoitetaan arvioitua opiskelijan keskimääräistä 25-30 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.
Opintojen vähimmäislaajuudet ovat
* kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto 240 opintopistettä
* kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto 60 opintopistettä
* liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto 210 opintopistettä
* liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto 90 opintopistettä
* tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK) 240 opintopistettä
* tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, rakennusmestari (AMK) 210 opintopistettä
* tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto 60 opintopistettä.
Aikuiskoulutuksessa suoritettava opintojen laajuus voi poiketa em. opintopisteistä opiskelijan aikaisemmin suorittamien opintojen ja työkokemuksen vuoksi.
240 opintopisteen laajuus vastaa 4 vuoden päätoimista opiskelua ja 210 opintopisteen 3,5 vuoden päätoimista opiskelua. Kokopäiväopinnot suunnitellaan ohjeajan mukaisiksi.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon 90 opintopisteen laajuus vastaa 3 vuoden osa-aikaisia opintoja ja 60 opintopisteen laajuus 2 vuoden osa-aikaisia opintoja.
5 §
Koulutusohjelmat
Tutkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina.
Koulutusohjelmat ovat ammattikorkeakoulun suunnittelemia ja järjestämiä opintokokonaisuuksia, jotka suuntautuvat johonkin työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Koulutusohjelmassa voi olla suuntautumisvaihtoehtoja.
6§
Opintojen rakenne
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutusohjelman opintoihin kuuluu perusopintoja, ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja, harjoittelua sekä opinnäytetyö.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutusohjelman opintoihin kuuluu syventäviä ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja sekä opinnäytetyö.
7 §
Opetussuunnitelmat ja opintojaksot
Opinnot ja niihin kuuluva opetus järjestetään opintojaksoina. Opintojaksot ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Pakollisiin opintojaksoihin kuuluu perusopintoja,ammattiopintoja ja opinnäytetyö.
Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määrätään kunkin opintojakson tavoitteet, käsiteltävä asiakokonaisuus, laajuus opintopisteinä, opetuksen ja harjoittelun määrä sekä vaadittavat suoritukset. Opintojakson toteuttamisen yksityiskohdat esitetään toteutuksen kuvauksessa, joka tiedotetaan opiskelijoille opetuksen alkaessa. Osa opetuksesta voidaan järjestää työpaikalla sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa ja tarkemmin opintojakson kuvauksessa esitetään.
Opintojen sisältöön opiskelija voi vaikuttaa omilla valinnoillaan opetussuunnitelman sallimissa rajoissa. Pakollisista ja opiskelijan valitsemista opintojaksoista koostuu opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma(HOPS).
Opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman hyväksyy koulutusohjelmajohtaja.
8 §
Ammattikorkeakoulututkinnon perus,- ammatti- ja vapaasti valittavat opinnot
Perus- ja ammattiopintojen rakenne määritellään koulutusohjelman opetussuunnitelmassa.
Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva asianomaisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija asianomaisen tehtäväalueen yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa hänelle tutkintosäännön
13 §:ssä tarkoitettu kielitaito.
Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija asianomaisen ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin ja/tai taiteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija valmistuttuaan kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisön kehittämiseen.
Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija voi syventää tai laajentaa osaamistaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaan. Vapaasti valittavat opinnot voi suorittaa kokonaan tai osittain myös muussa ammattikorkeakoulussa, korkeakoulussa, yliopistossa tai muussa tasoltaan vastaavassa koulutuslaitoksessa.
9 §
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon syventävät ammattiopinnot ja vapaasti valittavat opinnot
Syventävien ammattiopintojen rakenne määritellään koulutusohjelman opetussuunnitelmassa. Ne voivat olla pakollisia tai vaihtoehtoisia. Niiden tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian soveltamista käytäntöön, analyyttisia taitoja, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitoja ja sosiaalisia taitoja.
Vapaasti valittavat opinnot syventävät ja laajentavat ammattiosaamista henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan.
10 §
Ammattikorkeakoulututkintoon kuuluva harjoittelu
Ammattikorkeakoulututkinnon harjoittelun laajuus on 30 opintopistettä ja pituus 20 työviikkoa kokoaikaista työskentelyä. Tuotantopainotteisissa koulutusohjelmissa on harjoittelua 30 op ja lisäksi muuta työssäoppimista 30 op. European Business Administration -koulutusohjelmassa on harjoittelua 60 op.
Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä.
Harjoittelu toteutetaan koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaisesti.
Harjoittelun vaatimukset täsmennetään koulutusohjelmittain. Harjoittelun raportoinnissa ja arvioinnissa noudatetaan koulutusohjelman opetussuunnitelman harjoitteluohjetta.
Harjoittelun hyväksyy koulutusohjelmajohtaja.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon ei sisälly harjoittelua.
11 §
Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö ja kypsyysnäyte
Opinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä.
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä.
Opinnäytetyö laaditaan koulutusohjelman ammatilliseen tehtäväalaan liittyvästä aiheesta. Aiheen vahvistaa koulutusohjelmajohtaja. Työn arvioivat opinnäytetyön ohjaajat ja kieliasun kielenopettaja.
Ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelija, jota tutkintosäännön 13 §:n 1 momentin kielitaitovaatimus ei koske, kirjoittaa kypsyysnäytteen samalla kielellä kuin opinnäytetyönsä, jollei koulutusohjelmajohtaja hakemuksesta toisin päätä.
Kypsyysnäytteen hyväksyvät opinnäytetyön ohjaaja sekä kielenopettaja.
12 §
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö ja kypsyysnäyte
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön laajuus on 30 opintopistettä.
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön arvioi kaksi arvioijaa, joista toinen on työn ohjaaja.
Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelija, jota tutkintosäännön 13 §:n 1 momentin kielitaitovaatimus ei koske, kirjoittaa kypsyysnäytteen samalla kielellä kuin opinnäytetyönsä, jollei koulutusohjelmajohtaja hakemuksesta toisin päätä.
Kypsyysnäytteen hyväksyvät opinnäytetyön ohjaaja sekä kielenopettaja.
13 §
Ammattikorkeakoulututkintoon edellytetty kielitaito
Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissaan tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisessä viranomaisessa ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen, sekä
2) sellainen vähintään yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.
Kohdan 1 vaatimus ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta päättää kielten opettajan esityksestä vararehtori, joka voi myös erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan kohdassa 1 säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.
Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistukseen liitettävässä opintorekisteriotteessa.
14§
Opiskelijaksi ottaminen ja opiskelupaikan vahvistaminen
Opiskelijat otetaan opetusministeriön ammattikorkeakoululle myöntämiin koulutusohjelmiin tai suuntautumisvaihtoehtoihin. Opiskelija voi ottaa samana lukuvuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.
Opiskelijaksi hyväksytyn on opetusministeriön määräämään ajankohtaan mennessä ilmoitettava ammattikorkeakoululle opiskelupaikan vastaanottamisesta. Jollei hän sitä tee, opiskelupaikka katsotaan menetetyksi. Jos hänet on hyväksytty myös muuhun korkeakouluun tai yliopistoon, ilmoitus on tehtävä siihen korkeakouluun, jonka opiskelupaikan hän ottaa vastaan.
Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin hyväksytään opiskelijat noudattaen ammattikorkeakoulujen yhteishaun säännöksiä, lukuunottamatta vieraskielistä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Kaikki opiskelijavalintoihin liittyvät päätökset ja asiat vahvistaa koulutusalan vararehtori.
15 §
Siirto-opiskelijaksi hakeminen, koulutusohjelman vaihto ja suuntautumisvaihtoehdon valinta
Siirto-opiskelijaksi voidaan hyväksyä ainoastaan hakija, jolla on voimassaoleva opiskeluoikeus jossakin muussa Suomen ammattikorkeakoulussa. Siirto-oikeus koskee nuorten koulutuksen lisäksi aikuis- ja vieraskielistä koulutusta sekä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Opiskelija voi siirtyä toiseen ammattikorkeakouluun vain suorittamaan samaa tutkintoa ja tutkintonimikettä samassa koulutusohjelmassa. Siirto-opiskelijaksi siirtymisestä päättää vastaanottavan koulutusalan vararehtori. Hyväksymisessä noudatetaan vararehtoreiden erillisohjetta.
EVTEK-ammattikorkeakoulussa koulutusohjelman vaihto saman koulutusalan sisällä samaa tutkintoa suorittamaan opiskelun aikana on yhden opiskelupaikan säännöksen rajoituksilla mahdollista. Vaihtoa on haettava kirjallisesti koulutusalan vararehtorilta
Koulutusohjelmien suuntautumisvaihtoehtoihin siirtymisestä päättää koulutusohjelmajohtaja.
Koulutusalan vararehtorin tekemään opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua ammattikorkeakoulun hallitukselta 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta.
16 §
Opiskeluaika ja -oikeus
Kokopäiväopiskelijan on suoritettava opinnot loppuun viimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pidemmässä ajassa, jollei koulutusalan vararehtori erityisestä syystä myönnä opiskelijalle tästä poikkeusta. Muussa tapauksessa opiskeluoikeuden päätyttyä opiskelija katsotaan eronneeksi.
Opiskeluaika voi olla lyhyempi kuin koko tutkinnon laajuutta vastaava aika. Se määräytyy suoritettavien opintojen määrän perusteella, johon vaikuttavat aiemmista opinnoista saatavat korvaavuudet ja hyväksilukeminen.
Ammattikorkeakoulun lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Opetusta annetaan ammattikorkeakoulun määrääminä ajanjaksoina.
Opiskeluoikeuteen liittyvistä periaatteista määrätään tarkemmin vararehtoreiden erillisohjeella.
17 §
Ilmoittautuminen
Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut ottavansa vastaan opiskelupaikan, tulee lisäksi ilmoittautua läsnä-tai poissaolevaksi joka lukuvuosi ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla, minkä jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi.
Läsnäolevaksi voi ilmoittautua korkeintaan yhtä vuotta tutkinnon tai opintojen laajuutta pidemmäksi ajaksi. Ammattikorkeakoulututkintoa suorittava opiskelija voi olla poissaolevana yhteensä enintään kahden lukuvuoden ajan. Opiskeluaika ei kulu poissaoloaikana. Poissaoloaikana ei voi suorittaa opintoja eikä valmistua.
Poissaolo-oikeus ei koske ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavia opiskelijoita, koska heidän opiskelunsa on osa-aikaista.
Ilmoittautuminen tehdään lukuvuosittain. Ilmoittautumistietoa voi muuttaa lukukausien vaihteessa. Syyslukukauden ilmoittautuminen on kaikille pakollinen.
Jos opiskelija ei ole ilmoittautunut lukuvuosittain ilmoitettuun määräpäivään mennessä, hän menettää opiskeluoikeuden ja hänet kirjataan eronneeksi.
18 §
Osallistuminen opetukseen
Saadakseen hyväksytyn suorituksen opintojaksosta opiskelijan tulee osallistua opetukseen toteutuksen kuvauksessa ilmoitetulla tavalla ja osoittaa saavuttaneensa opintosuunnitelmassa esitetyt tavoitteet.
19 §
Opintojen hyväksilukeminen, korvaaminen ja osaamisen näyttäminen
Opiskelija voi hakea muualla suoritettujen opintojen lukemista hyväkseen, jos hän on suorittanut vastaavia opintoja muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa. Opiskelija voi myös hakea tutkintoon kuuluvien opintojen ja harjoittelun korvaamista koulutusohjelman opintoja vastaavilla samantasoisilla opinnoilla tai vastaavalla harjoittelulla tai työkokemuksella.
Hyväksilukemisen ja korvaavuuksien yleisistä linjauksista ja menettelytavoista päättävät koulutusalojen vararehtorit. Päätökset hyväksilukemisesta ja korvaavuuksista tekee koulutusohjelmajohtaja vararehtoreiden yhdessä laatiman erillisohjeen perusteella.
Opiskelija voi osoittaa hallitsevansa opintojakson suorittamiseen vaadittavat tiedot ja taidot näytöllä. Näytön mahdollisuudesta ja antamistavasta päättää opintojakson vastaava opettaja. Opiskelijan on esitettävä tarpeelliset opinto-, työ- tai muut todistukset.
Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua päätöksen tekijältä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Opiskelija, joka on tyytymätön edellä mainitun oikaisupyynnön päätökseen, voi hakea siihen kirjallista oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.
20 §
Arviointi
Opettaja antaa opintojaksosta arvosanan, jonka opintolautakunta vahvistaa tutkinnosta päättäessään.
Opiskelijan suorittamien opintojen arviointeja rekisteröidään seuraavilla arvosanoilla ja merkinnöillä:
* kiitettävä 5
* erittäin hyvä 4
* hyvä 3
* tyydyttävä 2
* välttävä 1
* hylätty 0
* hyväksytty H
* korvattu K
* vapautettu V
Arvosanojen lisäksi opintojaksot arvioidaan liiketalouden englanninkielisissä koulutusohjelmissa pistein seuraavasti:
eba/em programmes | ||
Outstanding |
100 |
A16 |
|
99-95 |
A15 |
|
94-90 |
A14 |
Very good |
89-85 |
B13 |
|
84-80 |
B12 |
|
79-75 |
B11 |
Good |
74-70 |
C10 |
|
69-65 |
C9 |
|
64-60 |
C8 |
Satisfactory |
59-55 |
D7 |
|
54-50 |
D6 |
|
49-45 |
D5 |
Fail |
44- |
E4 |
Opintosuoritusrekisteriin kirjattuja hyväksyttyjä arvosanoja ei voi jälkikäteen poistaa.
Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseensa. Ne on säilytettävä kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta, ellei niitä palauteta opiskelijalle.
Opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltaminen tietoonsa.
Opiskelija, joka on tyytymätön edellä mainitun oikaisupyynnön päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.
21§
Opintojen ohjaus
Opintojen ohjauksesta vastaavat koulutusalojen vararehtorit. Koulutusohjelmien ohjauksen järjestelyistä vastaavat koulutusohjelmajohtajat. Opintojen ohjaus on integroitu kaikkeen toimintaan ja siihen osallistuu opettajatutoreiden lisäksi muu henkilökunta.
22 §
Tutkintolautakunta
Jokaisella koulutusalalla on oma tutkintolautakuntansa, jonka määrää ammattikorkeakoulun hallitus. Tutkintolautakunnassa käsitellään opintosuorituksia koskevat oikaisupyynnöt.
23 §
Opiskelijan kurinpito
Opiskelijaa, joka on ammattikorkeakoulussa syyllistynyt vilppiin tai muutoin rikkonut järjestystä, voidaan kurinpidollisesti rangaista varoituksella tai erottamalla hänet määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää ammattikorkeakoulun rehtori. Opiskelijan erottamisesta määräajaksi päättää ammattikorkeakoulun hallitus. Ennen asian ratkaisemista oikeusturvalautakunta kuulee asiassa opiskelijaa. Tarvittaessa oikeusturvalautakunta esittelee asian rehtorille tai hallitukselle.
Ammattikorkeakoulussa noudatetaan voimassaolevaa järjestyssääntöä ja tietojärjestelmien käyttösääntöä.
24 §
Valmistuminen
Valmistumisen edellytyksenä on ammattikorkeakoulun koulutusohjelman opetussuunnitelman tai vahvistetun henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisten opintojen, harjoittelun sekä opinnäytetyön ja siihen liittyvän kypsyysnäytteen hyväksytty suorittaminen. Poissaoloaikana ei voi valmistua.
Tutkinnoista päättävät koulutusalakohtaiset opintolautakunnat. Opintolautakuntien kokoonpanon vahvistaa ammattikorkeakoulun hallitus.
25 §
Todistukset
Ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen ja opintorekisterin otteen. Todistuksesta ja opintorekisterin otteesta käyvät ilmi tutkinnon ja koulutusohjelman lisäksi tutkinnon keskeinen sisältö ja opintosuoritusten arvosanat.
Ammattikorkeakoulu antaa henkilölle, joka on suorittanut tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen (Diploma Supplement), jossa annetaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.
Ammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä opintorekisterin otteen opiskelijalle hänen suorittamistaan opinnoista myös opiskelun kestäessä.
26 §
Muutoksenhaku
Ammattikorkeakoulun tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä ammattikorkeakoulun päätoimipaikka sijaitsee, ja muutoin siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
Päätökseen, johon saa ammattikorkeakoululain 22, 25 tai 27 §:n mukaan hakea oikaisua, ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla 1 momentissa tarkoitettuun hallinto-oikeuteen.Opintosuoritusten arviointia koskevaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla.
Ammattikorkeakoulun päätökseen, joka koskee ammattikorkeakoulun sääntöjä, tutkintosääntöä taikka koulutusohjelmaa, opetussuunnitelmaa tai muuta opetuksen järjestelyä koskevaa määräystä, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee AMKL:n 22 §:ssä tarkoitettua opiskelijaksi ottamista, 25 §:ssä tarkoitettua opiskeluoikeuden menettämistä tai 28 §:ssä tarkoitettua opiskelijan kurinpitoa, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Opiskelijan määräaikaista erottamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei ammattikorkeakoulu tai hallinto-oikeus toisin määrää.
27 §
Voimaantulosäännös
Tämä tutkintosääntö on hyväksytty EVTEK - ammattikorkeakoulun hallituksessa 16.4.2007.
Tutkintosääntö tulee voimaan 1.8.2007 lukien.