MAANMITTAUSTEKNIIKKA

Maanmittausinsinöörit työllistyvät sekä julkishallintoon että yksityistoimialalle . Ammattialana maanmittaustekniikka on laaja-alainen ja monitieteinen. Siihen kuuluvat mittaus- ja kartoitustekniikka, paikkatietotekniikka, kiinteistötekniikka sekä ympäristön ja alueidenkäytön suunnittelu. Eri osa-alueet ovat usein vuorovaikutuksessa keskenään ja maanmittausinsinöörien osaamistavoitteeksi asetetaankin yleispätevyys.

Koulutusohjelman tavoitteet

Maanmittaustekniikan koulutusohjelman tavoitteena on antaa ammatilliset perusvalmiudet maanmittausalan tavallisimpiin tehtäviin. Näihin kuuluvat mittaustekniikassa yleisesti käytössä olevien mittaus- ja laskentamenetelmien hallitseminen, kriittinen soveltaminen ja kehittäminen mittaus- ja kartoitustehtävissä. Paikkatietotekniikassa opiskelija saa perustiedot nykyaikaisista paikkatietojärjestelmistä ja niiden käytöstä yleensä yhteiskunnassa sekä erityisesti yhdyskuntien suunnittelussa ja rekisteritietojen hallinnassa.

Menestyksekkään ammatissa toimimisen edellytyksinä ovat teknisten valmiuksien lisäksi taito toimia yhdessä muiden ihmisten kanssa, oma-aloitteisuus sekä ennakkoluulottomuus. Monissa tehtävissä edellytetään lisäksi yritteliäisyyttä, taloudellisten näkökohtien ymmärtämistä ja kolmiulotteista hahmottamista. Teknistä osaamista tukee myös sekä kotimaisten että vieraiden kielten hallinta.

Tietotekniikassa pyritään antamaan riittävät perustiedot sen soveltamisesta tavallisimmissa tehtävissä. Lisäksi kiinnostuneille opiskelijoille pyritään antamaan lisävalmiuksia ohjelmointityöhön sekä tietojärjestelmien ja sovellusten suunnitteluun.

Opiskelu

Insinööriopintojen ohjeellinen kestoaika on ammattikorkeakoulussa neljä vuotta (240 op). Perusopinnot (70 op) ja yhteiset ammattiopinnot (80 op) ovat pakollisia kaikille maanmittaustekniikan opiskelijoille.

Koulutusohjelman perusopinnot koostuvat pääasiassa matematiikan ja fysiikan opintojaksoista, jotka antavat pohjan ammattiaineiden opiskelulle. Lisäksi perusopintoihin sisältyy kielten, tietotekniikan, talous- ja yrittäjyysaineiden opintoja. Ammattiopinnot sisältävät ammatin kannalta tärkeitä kursseja, jotka luovat valmiuksia syventäville ammattiopinnoille. Yhteiset ammattiopinnot sisältävät myös kaksi pakollista moduulia; Maankäyttö ja ympäristö (15 op) sekä Kiinteistö- ja mittaustoimi (15 op). Pakollisten moduulien tavoitteena on viimeistellä ammatillinen perusosaamisen taso.

Ammattiopintoihin kuuluu kahden pakollisen moduulin lisäksi kaksi valinnaista vähintään 15 op:n moduulia. Opintojen suuntaaminen oman kiinnostuksen mukaisesti tapahtuu pääasiassa toisen lukuvuoden jälkeen. Opiskelijalle laaditaan toisen vuoden keväällä henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), jonka avulla opintojen suuntaaminen tapahtuu. Tällöin valitaan kaksi moduulia koulutusohjelman omasta tarjonnasta (mittaustekniikka, ympäristönsuunnittelu, paikkatietotekniikka, kiinteistöoppi). Opiskelijalla on myös mahdollisuus valita yksi moduuli omasta koulutusohjelmasta ja toiseksi moduuliksi tietotekniikka, tuotantotalous tai Technology Business. Käytännössä opintojen suuntaamisen voi aloittaa tietyissä rajoissa jo kahden ensimmäisen opiskeluvuoden aikanakin valitsemalla esimerkiksi kieliä tai tietoteknisiä aineita. Suuntautumista tukee vielä vaadittavat vähintään 15 op vapaasti valittavia opintoja. Tarjolla on ollut myös mahdollisuuksia opiskella yhteistyöoppilaitoksissa ulkomailla. Ulkomailla suoritettuja opintoja voi sisällyttää tutkintoon joko korvaavina suorituksina tai vapaasti valittavina opintoina.

Syventymiskohteet

Paikkatietotekniikka

Paikkatietotekniikalla tarkoitetaan niitä tiedonhallinnan menetelmiä ja sovellutuksia, joilla mittauksista jalostetaan suunnittelussa ja erilaisissa rekisterijärjestelmissä tarvittavia paikkatietoaineistoja. Paikkaan sidottua tietoa syntyy kaikessa yhteiskunnan toiminnassa, ja sen hyödyntäminen eri aloilla lisääntyy nopeasti. Tietojärjestelmien suunnittelussa ja ylläpidossa tarvitaan insinöörejä, jotka hallitsevat oman ammattialansa lisäksi tietotekniikkaa. Tietotekniikkaan erikoistuneita maanmittausinsinöörejä työllistyvät paitsi julkishallinnossa myös ohjelmistoyrityksissä, jotka tuottavat paikkatietosovelluksia. Paikkatietojärjestelmät toimivat myös tietovarastoina, joista paikkatietoa on mahdollista visualisoida ja tuottaa jopa kolmiulotteisia havainnekuvia. Kiinnostavia ovat myös erilaiset kolmiulotteiset ympäristömallit ja virtuaalitodellisuus.

Mittaustekniikka

Nykyaikainen mittaustekniikka perustuu automaattisiin tai tietokoneella ohjattaviin mittausjärjestelmiin, joilla mittaustulokset saadaan suoraan digitaalisina. Mittaustekniikan kehittyneimpiä aloja ovat satelliittipaikannus, kaukokartoitus sekä erilaiset teollisuuden ja rakentamisen mittaussovellukset ilmakuvauksiin perustuvia kartoitusmittauksia unohtamatta. Numeerisia karttoja ja paikkatietoaineistoja tuotetaan kunnissa, yksityisissä konsulttitoimistoissa ja valtionhallinnossa, jossa merkittävimpiä työllistäjiä ovat maanmittauslaitoksen lisäksi liikenneministeriön alaiset eri organisaatiot.

Ympäristösuunnittelu

Yhdyskuntien maankäytön suunnittelu ja kaavoittaminen ovat olleet arkkitehtien ohella maanmittausinsinöörien toimialaa. Suunnittelu on paitsi luovaa toimintaa myös tietokoneavusteisten suunnittelujärjestelmien hyödyntämistä. Niiden avulla suunnittelussa voidaan ottaa huomioon niin teknisiä kuin ympäristöllisiäkin tekijöitä. Vuorovaikutustaidot ja monialainen osaaminen ovat alueidenkäytönsuunnittelussa tärkeitä taitoja. Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa haasteita ja tavoitteita myös ammattikorkeakouluista valmistuneille maanmittausalan insinööreille. Perinteisesti erityisesti maaseudun suunnittelu on ollut maanmittareiden osaamisalaa. Kaavoittajina maanmittareita on sekä kunnissa, maakuntaliitoissa että yksityisissä suunnittelutoimistoissa.

Kiinteistöoppi

Kehittyneen yhteiskunnan edellytyksiä ovat toimiva kiinteistötietojärjestelmä ja selkeä maanomistus. Nykyaikainen maanomistuksen ja maahan liittyvien oikeuksien hallinta perustuu teknisesti paikkatietojärjestelmien käyttöön. Tekniikan lisäksi kiinteistöoppiin liittyy yhteiskunnallisesti, oikeudellisesti ja taloudellisesti tärkeitä asioita, joiden hallitseminen on tärkeätä maanmittauksen ammattikorkeakouluinsinöörien toimenkuvassa. 2000-luvun alkuvuosina tapahtuva sukupolvenvaihdos suurten ikäluokkien siirtyessä pois työelämästä avaa paikkoja toimitusinsinööreille maanmittauslaitoksessa ja kunnissa. Lisäksi maanmittareita toimii kiinteistöjen välitys-, arviointi- ja kehittämistehtävissä yksityisissä yrityksissä.

Harjoittelu- ja opinnäytetyö

Harjoittelu (15+15 op) on tärkeä osa opiskelua. Harjoittelu tapahtuu pääasiassa kesäisin. Tutkintoa varten harjoittelua tarvitaan yhteensä 20 viikkoa, joka voidaan suorittaa kahdessa osassa. Harjoittelujaksoista tehdään raportit, joiden sisältövaatimuksista löytyy tietoa rekrytointipalveluista.

Harjoittelupaikkoja on ollut nykyisin hyvin tarjolla. Useimmiten harjoittelua tehdään kunnissa ja maanmittauslaitoksessa, mutta myös yksityisissä yrityksissä. Harjoittelupaikan etsinnässä opiskelijalta edellytetään oma-aloitteisuutta. Myös ulkomailta löytyy harjoittelupaikkoja.

Opinnäytetyö (15 op) tehdään viimeisenä opiskeluvuotena siten, että se pyritään aloittamaan jo kolmannen vuoden jälkeen kesäharjoittelupaikassa. Insinöörityö on laajahko tutkimus-, suunnittelu- tai selvitystyö, joka tehdään yhteistyössä työelämän kanssa. Neljännen opiskeluvuoden aikana pyritään lukujärjestykseen varaamaan riittävästi aikaa opinnäytetyön tekemiseksi.

Muuta

Pitkästä ja perinteikkäästä historiastaan tunnettu maanmittari on nykypäivän ammattina monipuolinen ja mielenkiintoinen, jossa käytetään runsaasti vaativia avaruusteknisiä ja tietoteknisiä sovellutuksia ihmisten elinolosuhteiden kehittämiseen ja kohteiden paikantamiseen. Tietotekniikan avulla voidaan myös tietovarastot ja rekisterit muokata moniin käyttötarkoituksiin soveltuviksi paikkatietoaineistoiksi ja laatia niistä havainnollisia esityksiä suunnittelijoille tai yksinkertaistaa asioita tavallisille ihmisille.

Toisaalta on valittavissa myös ympäristö- ja ihmisläheisempiä työpaikkoja kiinteistötehtävissä ja alueidenkäytön suunnittelun aloilta. Maanmittareita toimii runsaasti mm kuntien kaavoittajina. Monet valtakunnallisesti tärkeät asiat, kuten kiinteistöjen omistusoikeusturva ja lainoitusjärjestelmä perustuvat maanmittareiden luotettavaan kiinteistöjen muodostamiseen ja rekisteröintiin.

Satelliittipaikannuksen yleistyessä Euroopassa vaatimukset myös koordinaattijärjestelmien hallitsemiseen ja käsittelemiseen tulevat kasvamaan ja kukapa koordinaatit paremmin tuntee kuin kartoituksesta vuosisadat vastannut maanmittari! Vilkkaana jatkuva talon- ja maanrakennustoiminta tarjoaa myös runsaasti töitä amk- insinööreille.

Suomessa on satoja kuntia, joissa työskentelee erilaisissa tehtävissä runsaasti maanmittareita. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle lähivuosina avautuu virkoja runsaasti. Sama on tilanne myös Maanmittauslaitoksen kohdalla. Samaan aikaan myös yksityinen sektori työllistää maanmittareita rakentamis- ja suunnittelu- ja ainakin tietotekniikkaan liittyvissä tehtävissä.

Yhteystiedot

Vesa Rope
maanmittaustekniikan koulutusohjelmajohtaja
puh. 020 7553 714
s-posti: vesa.rope@evtek.fi

Anu Holma
maanmittaustekniikan koulutusohjelman assistentti
puh. 020 7553 795
s-posti: anu.holma@evtek.fi