BIO- JA ELINTARVIKETEKNIIKKA

Bio- ja elintarviketekniikka kuuluu korkean teknologian alaan, jossa insinööri- ja biotieteet yhdistämällä käsitellään elävää materiaalia. 

Bioteknisessä tuotannossa prosessin tärkein vaihe tehdään elävillä soluilla (bakteeri-, home-, hiiva-, kasvi- tai eläinsoluilla) tai niiden osilla, esim. entsyymeillä. Biotekniselle tuotannolle ei monien tuotteiden kohdalla ole odotettavissa kilpailukykyisiä vaihtoehtoja (esim. aminohapot, entsyymit ja muut proteiinit tai antibioottien perusyhdisteet). Elintarviketeollisuudessa biotekniikkaa on sovellettu jo vuosituhansia esimerkiksi oluen valmistuksessa, uusimmista sovelluksista esimerkkeinä ovat monet funktionaaliset elintarvikkeet. Geenitekniikan kehittymisen myötä lääketeollisuus hyödyntää entistä enemmän biotekniikkaa tutkimuksessa, palvelujen tuottamisessa ja tuotannossa. Kestävää kehitystä tukevana vaihtoehtona biotekniikkaa käytetään edellä mainittujen teollisuusalojen lisäksi kemian- ja puunjalostusteollisuudessa. Monet ympäristöteknologian sovellukset liittyvät biotekniikkaan. Yhdyskuntatekniikassa on biologisella puhdistamisella tärkeä merkitys.

Elintarviketekniikan avulla valmistetaan maatalouden tuottamista eläin- ja kasviperäisistä raaka-aineista kuluttajien hyvin monenlaiset vaatimukset täyttäviä elintarvikkeita. Kansainvälisessä kaupassa korostuva elintarviketurvallisuus, tuotteiden terveellisyys ja mahdollisesti niiden sairauksia ehkäisevät vaikutukset yhdistävät bio- ja insinööritieteisiin vielä lääketieteenkin, mikä tekee elintarvikealasta entistäkin laaja-alaisemman. Elintarviketeollisuus tarvitsee monipuolisia osaajia vastaamaan kuluttajien perustarpeeseen nauttia terveellisiä ja turvallisia elintarvikkeita joka päivä.

Koulutusohjelman tavoitteet

EVTEKissä bio- ja elintarviketekniikan insinöörin koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvät perustiedot biotekniikasta ja elintarvikkeiden teollisesta valmistamisesta sekä näihin liittyvistä taustatieteistä. Näiden tietojen avulla tuleva insinööri selviää käytännön suunnittelusta ja prosessitehtävistä sekä osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan alan työelämässä eteen tuleviin haasteisiin. Tavoitteena on myös ympäristönsuojelun ja eettisten arvojen merkityksen ymmärtäminen alan tuotanto- ja tutkimustoiminnassa. Koulutuksessa pyritään painottamaan hyvää ammattitaitoa ja opintojen laaja-alaisuutta niin, että myöhemmin jatko- ja täydennyskoulutuksella voidaan syventää jonkin osa-alueen erityisosaamista tai suuntautua vaikka kokonaan uusille aloille. Jo bio- ja elintarviketekniikka sinänsä monen tieteenalan hyväksikäyttäjänä edellyttää laaja-alaista koulutusta.

Bio- ja elintarvikealan teollisuudessa insinööri toimii laaja-alaisesti esimies- ja asiantuntijatehtävissä. Tyypillisiä tehtäviä ovat teollisuuden valmistus-, tuotannonsuunnittelu-, tuotekehitys- ja laadunvalvonta- sekä markkinointitehtävät. Tehtävänimike heti valmistumisen jälkeen voi olla esimerkiksi työnjohtaja, tuotannonsuunnittelija, projekti-, suunnittelu-, tuotekehitys- tai myynti-insinööri, joista tehtävistä työkokemuksen myötä ja henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaisesti voi edetä esimerkiksi käyttölaboratorion esimieheksi tai valmistus-, tuotanto-, myynti- tai laatupäälliköksi.

Bio- ja elintarvikealan tutkimusryhmissä molekyylibiologisten ja geeniteknisten menetelmien sekä bioanalytiikan erityisosaamisesta yhdistettynä hyvään tietotekniikan ja matematiikan hallintaan on kysyntää. Tehtävänimike on yleensä laboratorio- tai tutkimusinsinööri.
Bio- ja elintarvikeinsinöörin koulutuksessa pyritään myös kehittämään valmiuksia ja kannustetaan itsenäiseen yrittämiseen alalla. Opiskelijoita ohjataan oma-aloitteisuuteen ja kannustetaan kansainvälisyyteen.

Opiskelu

Opinnot jakautuvat perusopintoihin (70 op) ja ammattiopintoihin (110 op). Perusaineita  opiskellaan pääasiassa kahtena ensimmäisenä vuotena. Niistä luodaan vahva matemaattis-luonnontieteellinen pohja, tietojenkäsittelyn perusvalmiudet sekä sujuva kommunikointikyky opiskelemalla mm. kieliä. Kaikille yhteisiin ammattiaineisiin (50 op) kuuluu yleisteknisten aineiden lisäksi orgaanista, analyyttista ja fysikaalista kemiaa, bio- ja elintarvikekemiaa sekä mikrobiologiaa. Varsinaiset ammattiopinnot koostuvat neljästä 15 op:n moduulista, joiden lisäksi opintoihin kuuluu 15 op vapaasti valittavia opintoja. Moduulien pakollisuus riippuu suuntautumisvaihtoehdosta, joka valitaan ensimmäisen opintovuoden keväällä.

Suuntautumisvaihtoehdot

Koulutusohjelmaan kuuluu kaksi suuntautumisvaihtoehtoa:

Tuotantopainotteinen suuntautumisvaihtoehto

Tuotantopainotteinen suuntautumisvaihtoehto sopii elintarvikkeita tai bioteknisiä tuotteita valmistavaan teollisuuteen asiantuntijoiksi tai esimiestehtäviin haluaville opiskelijoille, sillä tässä suuntautumisvaihtoehdossa pyritään työssäoppimisprojektien kautta valmentamaan opiskelijoita jo opiskeluaikana yrityksissä tapahtuvaan projektityöskentelyyn.

Tutkimus- ja tuotekehityspainotteinen bio- ja elintarviketekniikka

Tuotantotoiminnan lisäksi bio- ja elintarviketekniikan alalla tehdään voimakasta tutkimus-, tuotekehitys- ja laadunvalvontatyötä. Tämä toiminta tapahtuu näihin asioihin erikoistuneissa laboratorioissa. Tutkimus- ja tuotekehityspainotteinen suuntautumisvaihtoehto tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet näihin laboratorioihin laboratorioinsinööreiksi haluaville opiskelijoille. Tutkimus- ja tuotekehityspainotteisen suuntautumisvaihtoehdon sisällä opiskelija voi vielä erikoistua joko alan teollisuuden laadunhallinta- ja ympäristöasioihin tai uusimpiin bioteknisiin sovelluksiin alan tutkimustoiminnassa.

Harjoittelu- ja opinnäytetyö

Harjoittelu on oleellinen osa opiskelua ammattikorkeakoulussa. Tutkintovaatimuksiin kuuluu 20 viikon (30 op) harjoittelu, joka suoritetaan pääsääntöisesti kesäisin. Sopivaa harjoittelua ovat mm. tuotanto-, laboratorio- ja suunnittelutehtävät bio- ja elintarvikealan yrityksissä ja laitoksissa. Harjoittelun tulee olla teknistä, tulevaan ammattiin liittyvää.

Tuotantopainotteisessa suuntautumisvaihtoehdossa toteutetaan  lisäksi  yhden lukukauden mittaiset opinnot työssäoppimisena, mikä tarkoittaa sitä, että opiskelija suorittaa 30 opintopistettä eli noin puolen vuoden teoriaopinnot alan yrityksissä tehtävinä työssäoppimisprojekteina. Nämä työelämälähtöiset projektit sisältävät sekä perus- että ammattiopintoja. Projektitöiden aiheet ja laajuus sovitaan yrityksen, oppilaitoksen ja opiskelijan kesken. Opettajat ohjaavat opiskelijaa näissä projekteissa.

Insinöörikoulutuksen viimeisen vuoden opetusohjelmaan kuuluu opinnäytetyönä insinöörityö, joka on laajahko suunnittelu-, tutkimus- tai selvitystyö. Työt tehdään useimmiten tutkimus- tai teollisuuslaitosten antamista aiheista, joten ne yhdessä harjoittelun ja työssäoppimisprojektien kanssa perehdyttävät hyvin opiskelijoita käytännön työtehtäviin jo opiskeluaikana.

Muuta

Biotekniikka on prosessiteollisuutta, jossa prosessin tärkein vaihe tehdään elävillä soluilla.  Tämä teollisuudenala on nopeassa  ja uusille alueille laajenevassa kehitysvaiheessa ja sille on tyypillistä voimakas tutkimuspanos ja kansainvälinen toiminta. Biotekniikka tarjoaa haastavan kentän tieteen uusimpien saavutusten soveltamisessa ja kaupallistamisessa.

Elintarviketekniikka on prosessitekniikkaa, jolle prosessoitava materiaali (elintarvike tai sen raaka-aine) asettaa omat erityisvaatimuksensa.

Elintarviketeollisuudessa työskentelevän insinöörin on osattava insinööritieteitä tekniikan ja prosessien ymmärtämiseksi, laajalti kemiaa raaka-ainemateriaalien ja niissä tapahtuvien reaktioiden ymmärtämiseksi sekä mikrobiologiaa ja hygieniaa materiaalin pilaantumisilmiöiden ymmärtämiseksi.

Yhteystiedot

Riitta Lehtinen
bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelman johtaja
Puh. 020 7553 705
S-posti: riitta.lehtinen@evtek.fi

Liisa Heikkilä
bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelman assistentti
Puh. 020 7553 791
S-posti: liisa.heikkilä@evtek.fi