Opinnot

Opiskelu ulkomaisessa vaihtokorkeakoulussa saattaa poiketa hyvinkin paljon suomalaisesta. Opiskelijan omat valmiudet, kohdemaa ja kohdekorkeakoulu vaikuttavat siihen, kuinka paljon vaihdossa ollessaan joutuu tekemään työtä.

Opinnot ovat oman koulutusohjelman näkökulmasta ensisijainen ulkomailla opiskelun syy. Siten vaihto-ohjelmaan hyväksytyn opiskelijan edellytetään opiskelevan kokopäivätoimisesti. Ulkomaan opintojakso ei ole pätevä syy opintojen pitkittymiselle. Opinnot tulee ottaa vakavasti ja tehdä opintosuunnitelmat realistisesti nykyinen kielitaito huomioiden. Vaihto-opiskelu ei ole turismia, eikä ilman tenttejä ei saa suorituksia. Kaikki opinnot suoritetaan loppuun vaihtokohteessa. Koulutusohjelmista saa tietoa mahdollisuuksista suorittaa verkko-opintoja ja/tai projektiopintoja vaihdon aikana.

KELA seuraa opintojen edistymistä. Tarkoista opintopistevaatimuksista saa tietoa KELAlta tai korkeakoulun opintotukilautakunnan sihteeriltä. Vuosiopintopistemäärän täyttymisestä on syytä huolehtia, jottei tule hankaluuksia opintotuen kanssa!

Vaihto-opiskelija rinnastetaan opintoasioissa "tavalliseen" korkeakouluopiskelijaan. Hänen odotetaan ottavan itse selvää monista asioista ja noudattavan kaikkia niitä opiskeluun annettuja ohjeita ja sääntöjä, joita vaihtokorkeakoulun omat opiskelijat noudattavat. Läsnäolopakkoa on noudatettava, ja jos haluaa matkustella vaihdon aikana, tämä on tehtävä kohdekorkeakoulun omien lomien aikana.

Tärkeää on myös huomata, että tenttikausi on osa normaalia lukukautta, ja paluu Suomeen on laskettava sen mukaan. Jos jossain koulussa on mahdollista suorittaa uusintatenttejä, tämä mahdollisuus on myös vaihto-opiskelijalla. Jos tenttien uusintamahdollisuutta ei ole omille opiskelijoille, ei sitä ole myöskään vaihto-opiskelijoille. Uusintatentit Suomessa ovat mahdollisia vain, jos on osallistunut varsinaiseen tenttiin ja saanut hylätyn arvosanan. Paikallinen opettaja on oikea yhteyshenkilö vaihtokorkeakoulussa; kotikorkeakoulussa voi ottaa selvää, kuka mahdollisesti järjestää uusintatentin Suomessa.

Kaikki vaihtoon lähtevät ovat vaihdon aikana läsnäolevia opiskelijoita. Läsnäoloilmoitus tehdään normaalisti WinhaWilleen!

Opintojaksovalinnat ja Learning Agreement

Opiskelijavaihtoon hyväksymisen jälkeen opiskelijan tulee tehdä suunnitelma vaihdossa suoritettavista opinnoista eli Learning Agreement. Suunnitelmaa tehtäessä kannattaa ottaa selville (jos mahdollista) myös opintokuvaukset. Näin pystyy paremmin osoittamaan, mitä itse asiassa haluaa opiskella. Näin myös koulutusohjelmien yhteyshenkilöiden on helpompi päättää opintojaksojen hyväksyttävyydestä. Learning Agreementin tekeminen on opiskelijan oikeusturvan mukaista ja ehkäisee ongelmia opintojen hyväksilukemista vaihtojaksolta palattuaan.

Koulutusohjelmien yhteyshenkilö (Departmental Coordinator) määrätyy koulutusaloittain.

• EVTEK: tekniikan ja kulttuurin koulutusalojen yhteyshenkilö on koulutusohjelmajohtaja
• EVTEK: liiketalouden koulutusalan yhteyshenkilö on suuntautumisvaihtoehdon vastaava
• EVTEK: englanninkielisten koulutusohjelmien yhteyshenkilönä on Study Coordinator.

Learning Agreement:

• Hyväksytetään ensin koulutusohjelman yhteyshenkilöllä.
• Pyydetään allekirjoitus oman koulutusalan kv-toimistosta (Institutional Coordinator), jonne jätetään myös kopio lomakkeesta.
• Lähetetään hyväksyttäväksi kohdekorkeakouluun jo ennen vaihtoon lähtöä.
• Mahdolliset muutokset tulee hyväksyttää jälleen koulutusohjelman yhteyshenkilöllä sekä oman koulutusalan kv-toimistossa.
• Kopio lopullisesta versiosta palautetaan molempien korkeakoulujen allekirjoittamana, hyväksyttynä ja leimattuna kv-toimistoon 1 kuukauden kuluessa vaihtojakson alkamisesta.

Koulutusohjelman ei tarvitse hyväksyä opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja kotikorkeakoulussa suoritettavaan tutkintoon, ellei niistä ole ennalta sovittu. Kopio allekirjoitetusta Learning Agreementistä tarvitaan vaihdossa suoritettujen opintojen korvaavuus- tai hyväksilukemishakemukseen vaihtojakson päätyttyä.

Opiskelu

Yleensä lopullinen lukujärjestys vahvistuu vasta paikan päällä. Opintojaksojen varsinaisia luentoaikoja ei yleensä ole käytettävissä ennen vaihtojakson alkamista, joten joitain päällekkäisyyksiä tai peruutuksia saattaa ilmetä.

Opiskelijan täytyy itse olla aktiivinen. EVTEKissä opiskelijoille tarjottava tieto on hyvin saatavissa, mutta usein vaihto-oppilaitoksissa tilanne ei ole sama. On otettava selvää ja kysyttävä asioista. Tietoa opintojaksoista voi hankkia mm. kohdekorkeakoulun nettisivuilta ja opinto-oppaista. Joskus myös vaihdossa olleilta voi saada tietoa kohdekorkeakoulun yleisestä opetustarjonnasta. Kannattaa luoda hyvät suhteet kohdekorkeakoulun yhteyshenkilöön jo alkuvaiheessa. Opintoihin liittyvät asiat ja epäselvyydet ovat opiskelijan ja yhteyshenkilön välisiä asioita. Kv-toimisto ei pysty hallinnollisesti vaikuttamaan toisen oppilaitoksen opintojärjestelmään.

Kannattaa ottaa huomioon, että yksittäisistä opintojaksoista ei aina välttämättä ole helppoa saada tietoa Suomesta käsin. Valintoja saattaa joutua tekemään osittain puutteellisenkin tiedon varassa. Kohdekorkeakoulun opintoneuvojakaan ei välttämättä aina pysty auttamaan, sillä häneltä saattaa puuttua riittävää tietoa suomalaisen opiskelijan suorittamista opinnoista ja taustasta.

Kohdekorkeakoulusta kannattaakin yleensä valita runsaasti opintoja jo opintosuunnitelmaa tehdessä. Ennalta valituista opinnoista voi sitten tilanteen mukaan jättää osan pois edellyttäen, että se on kohdekorkeakoulun sääntöjen mukaista. Usein opiskeluun liittyvät tiedot selviävät lopullisesti vasta paikan päällä, jolloin yleensä opintoja on ollut vielä mahdollista vaihtaa.

ECTS-järjestelmä

Niin Learning Agreementissa kuin muissakin opiskelijavaihdossa käytetyissä dokumenteissa käytetään yleisesti yhteisiä eurooppalaisia opintotermejä ECTS-järjestelmän mukaisesti. (Näin tehdäänusein myös muissa kuin Erasmus-vaihdoissa, esim. Nordplus-vaihto-ohjelmassa.)

ECTS eli European Credit Transfer System tarkoittaa eurooppalaista opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmää. ECTS-järjestelmä on luotu edistämään korkeakoulujen opintosuoritusten ja arvosanojen vastavuoroista akateemista tunnustamista Euroopassa. Samalla se helpottaa opiskelijoiden liikkuvuutta ja suoritusten läpinäkyvyyttä. ECTS on otettu käyttöön varsin laajasti eurooppalaisissa korkeakouluissa, ja Erasmus-ohjelmasta tuetaan monin tavoin ECTS:n käyttöönottoa ja toteuttamista.

Erasmus- ja Nordplus-ohjelmien sekä muiden opiskelijavaihto-ohjelmien perusajatus on, että ulkomailla suoritettavat opinnot hyväksytään täysimääräisinä osaksi kotimaista tutkintoa. Käytännössä tämä onnistuu ECTS-siirtojärjestelmän avulla.

Opiskelijoille ECTS näyttäytyy erityisesti ECTS-opintopisteinä. Opiskelijavaihdosta saatavassa lopputodistuksessa suoritusten laajuus on merkitty ECTS-pisteinä ja niiden arviointi ECTS-arvosanoin.

1 suomalainen opintopiste on 1 ECTS -opintopiste. Koko vuoden opinnot ovat yleensä 60 opintopistettä/ECTS -opintopistettä.

Mikäli vaihto-oppilaitoksessa (erityisesti Euroopan ulkopuolella) ei ole käytössä ECTS-arviointijärjestelmää, opiskelijan tulee pyytää erillinen selvitys opintosuorituksista näiden arvioimiseksi ECTS -järjestelmän mukaan. Selvityksestä on käytävä ilmi opintojaksojen sisältö, kesto, niiden vaatima työmäärä ja opiskelijan saama arvosana.

Opintosuoritukset

Ulkomailla suoritetut opinnot on tarkoitus sisällyttää täysimääräisesti kotikorkeakoulussa suoritettavaan tutkintoon. Korvaavuuksia ja/tai hyväksilukemisia haetaan kaikista opiskelijavaihdossa suoritetuista opinnoista yhdellä kertaa heti, kun opiskelijavaihdon tulokset ovat käytettävissä.

Huom! Ulkomailta palattua vaihto-opintojen aikana suoritetut opinnot eivät näy Winha -opintorekisterissä automaattisesti, vaan opintojen sisällyttämistä tutkintoon haetaan erikseen.

Vaihdossa suoritetut vastaavat opinnot voidaan lukea opiskelijan tutkintoon kuuluviin pakollisiin tai vapaasti valittaviin opintoihin. (perus-, ammatti- ja suvaopintoja, Huom! myös kieliopintoja). Koulutusohjelmatasolla ratkaistaan oman koulutusohjelman opiskelijoiden hakemukset.

Opintosuoritusten kirjaamisen suhteen kannattaa olla aktiivinen. Jo vaihdossa ollessa tulee kerätä kaikkien omien opettajien tarkat yhteystiedot ja opintotiedot. Opintosuoritusten hyväksilukemista varten tulee ennen Suomeen palaamista pyytää kohdekorkeakoulusta mukaan todistus opiskeluvaihdon aikana suoritetuista opintopisteistä (Transcript of Records, Study Transcript).

Todistuksen liitteeksi tulee pyytää tai kerätä opintokuvaukset kaikista suoritetuista opinnoista. Kuvauksissa tulee olla seuraavanlaista tietoa:

• montako tuntia opintojakso käsitti
• millainen oli opintojen suoritustapa
• kuka oli luennoitsija, professorin nimi
• mikä oli arviointiasteikko
• mikä oli opintopisteiden määrä (ECTS -opintopisteinä: Erasmus).

Useimmiten lopullinen todistus lähetetään jälkeenpäin joko suoraan opiskelijalle tai kv-toimistoon.

Opiskelijavaihdon päätyttyä opiskelija täyttää opintojen korvaavuus- tai hyväksilukemishakemuksen. Hakulomake opiskelijavaihdossa suoritettujen opintojen hyväksilukemiseksi tai korvaamiseksi löytyy opintotoimistoista ja portaalista ja se toimitetaan liitteineen opintotoimistoon. Hakemuksen liitteeksi tulee liittää kopiot opintosuoritusotteesta, opintokuvauksista sekä Learning Agreementistä.

Opiskelujen lisäksi

Opiskelijavaihdon tarkoituksena on, että opiskelun lisäksi opiskelija tutustuu myös paikalliseen kieleen ja kulttuuriin sekä maan tapoihin. Vaihdossa oleva tutustuu mahdollisesti myös muuhunkin osaan maata ja/tai naapurimaihin kuin opiskelupaikkaan ja ehkä myös muista maista tulevien vaihto-opiskelijoiden kulttuureihin ja tapoihin.

Ystävyyssuhteiden luominen niin paikallisten kuin muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa on tärkeää. Vaihdossa olevan tulee itse olla aktiivinen tällaisen verkoston luomisessa, sillä esim. tutor-toimintaa ei välttämättä kaikissa kohdekorkeakouluissa ole. On myös hyvä muistaa, että riippumatta siitä halusiko vai ei, muut katsovat vaihdossa olevan edustavan oppilaitostaan ja maataan.

On tärkeä noudattaa kohdemaan lakeja ja säännöksiä. Näistä saa tietoa mm. kyseisen maan suurlähetystöstä ja/tai konsulaatista. Joissakin maissa rangaistukset vakavista rikoksista voivat olla erittäinkin ankarat, eivätkä ulkomaalaiset saa erityiskohtelua näiden suhteen. Vaihdossa oleva on itse vapaaehtoisesti hakeutunut kyseiseen maahan.

Jokaisessa maassa ja kulttuurissa on erilaisia käytäntöjä ja tapoja, jotka voivat erota huomattavastikin verrattuna kotimaan ja oman kulttuurin vastaaviin. Mahdolliset vastoinkäymiset ja muutokset ennakkosuunnitelmiin kuuluvat asiaan, ja niiden myötä oma-aloitteisuus ja itsenäisyys vahvistuvat. Asuminen itse paikan päällä on paras tapa oppia tuntemaan vierasta maata ja kulttuuria ja sen ihmisiä, tapoja ja ilmiöitä.

Vaihdon jatkaminen

Lukukaudeksi vaihtoon lähtevän saattaa joissakin tapauksissa olla mahdollista jatkaa vaihtojaksoaan toisenkin lukukauden ajan.

1. Ensin tulee ottaa yhteyttä oman koulutusalan kv-toimistoon, joka tarkistaa, onko vaihtopaikkoja vielä toiseksi lukukaudeksi tarjolla korkeakoulujen välisen sopimuksen puitteissa. Kohdekorkeakoulu ei välttämättä tiedä, onko vaihtoon valittu jo joku toinen opiskelija seuraavaksi lukukaudeksi.
2. Seuraavaksi tulee ottaa yhteyttä omaan koulutusohjelmaan, joka arvioi tilanteen opiskelijan opintojen kannalta.
3. Tämän jälkeen tulee kysyä kohdekorkeakoulusta, onko opiskelijavaihdon jatkaminen heidän puolestaan mahdollista.
4. Jatkoajalle tehdään uusi opintosuunnitelma (Learning Agreement), ja se tulee hyväksyttää em. ohjeiden mukaisesti.