Muut käytännön järjestelyt

Yhteistyösopimuksiin perustuvaan vaihtoon valitut opiskelijat eivät maksa lukukausimaksuja, mutta vaihto-opiskelun aikana lisäkustannuksia tulee ainakin matkustamisesta. Lisäksi asumisesta voi joutua joissakin maissa ja/tai paikoissa maksamaan hieman enemmän kuin Suomessa. Toisaalta joissakin maissa asumiskustannukset voivat olla huomattavastikin pienemmät kuin Suomessa. Ennen vaihtoon lähtöä tulee myös ottaa huomioon sairaus- ja matkavakuutuksen hoitaminen sekä joihinkin maihin viisumin hankkiminen. Joissakin kohdekorkeakouluissa opiskelijat voivat joutua hankkimaan oppikirjansa itse. Jotkut kohdekorkeakoulut saattavat myös periä maksun opiskelijakortista ja kirjastokortista.

Apurahoilla on tarkoitus osittain avustaa näissä ulkomaanopinnoista syntyvissä lisäkuluissa. Opiskelijavaihtoa voi kuitenkin ajatella eräänlaisena sijoituksena itseensä ja omaan tulevaisuuteensa.

Matkavalmistelut

Kv-toimistosta saa yleistietoa opiskelijavaihtoon lähtöön liittyvistä asioista, mutta matkajärjestelyihin, julkisiin apurahoihin, terveydenhoitoon ja viisumiasioihin on lisäinformaatiota hankittava itse. Matkalle lähtijän tulee valmistautua pääsemään perille omin voimin. Mikäli vaihtoon tulijaa ollaan vastassa, se on iloinen yllätys. On huolehdittava, että tietää mihin pitää mennä ja kuka on yhteyshenkilö vastaanottavassa koulussa. Saapuminen on yleensä hyvä ajoittaa toimistoaikaan.

Opiskelija hoitaa matkustamiseen liittyvät hintakyselyt ja varaukset itse. Matkan varaukseen ja valmisteluihin tulee varata aikaa. Matkoista kannattaa tehdä hintavertailuja.

Terveydenhoito ja vakuutus

Vaihtoon lähtijän tulee ottaa matkavakuutus, joka kattaa koko ulkomaanoleskelujakson ja joka korvaa ainakin sairaanhoito- ja/tai kotiinkuljetuskustannukset mahdollisissa äkillisissä sairaustapauksissa ja tapaturma- tai kuolemantapauksissa. On tärkeää hankkia vakuutus, joka kattaa myös matkatavarat. Vakuutusehtoihin tulee perehtyä tarkasti, vaikka ne ovatkin pääkohdiltaan samat kaikilla vakuutusyhtiöillä. Vakuutus ei korvaa sairastumista tai loukkaantumista, jonka voidaan katsoa aiheutuneen alkoholin tai huumausaineen käytöstä tai lääkeaineen väärinkäytöstä.

Toiseen EU-maahan vaihtoon lähtevät ovat yleensä suomalaisen sairausvakuutuksen piirissä ja näin oikeutettuja hakemaan Eurooppalaista sairaanhoitokorttia. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin haltija saa toisessa EU- tai ETA-maassa sekä Sveitsissä oleskellessaan lääketieteellisistä syistä välttämättömän sairaanhoidon. Kukin maa antaa sairaanhoitoa oman lainsäädäntönsä ja järjestelmänsä mukaisesti. Opiskelija saa vastaavat sairaanhoitopalvelut samoin omavastuukustannuksin kuin kyseisen maan omat kansalaiset.

Matkaan lähtevän tulee selvittää kohdemaan sairaanhoitomenettelyt mielellään jo ennen matkaa. Tällä hetkellä Kela on hankkimassa tietoa siitä, mitä sairaanhoitoetuuksia uusien EU-maiden järjestelmiin kuuluu ja miten sairaanhoitoa saadakseen näissä maissa tulee menetellä. Vanhojen EU-jäsenmaiden, Viron ja Latvian, osalta nämä tiedot löytyvät KELAn ”Jos sairastut ulkomailla” -esitteestä (ks. www.kela.fi).

On kuitenkin hyvä huomata, että julkisen sairaanhoidon korvauksien ja hoidon taso ei ulkomailla välttämättä vastaa Suomen terveyspalvelujen tasoa. Kannattaa siis ehdottomasti hankkia erillinen matkavakuutus EU-maahankin matkustettaessa. Eurooppalainen sairaanhoitokortti on hankittava KELAsta ennen matkalle lähtöä. Lisätietoja www.kela.fi. EU:n ulkopuolella eurooppalaisesta sairaanhoitokortista ei valitettavasti ole mitään hyötyä, joten vakuutus on ehdottomasti otettava!

Ulkomailla oleskelusta ja työskentelystä tulee ilmoittaa KELAlle, ellei kyseessä ole esim. tavanomainen lomamatka. Ilmoitus tehdään Kelan lomakkeella Y 39. Lisätietoja www.kela.fi.

Vaihto-opiskelijaksi Erasmus- ja Nordplus-ohjelmien kautta lähtevät voivat saada Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalaisen vakuutuksesta alennusta Kansanvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn neuvotteleman sopimuksen perusteella. Lisätietoja näistä vakuutuksista saa CIMOsta tai suoraan Eurooppalaisesta.

Jos käyttää joitain tiettyjä lääkkeitä säännöllisesti, tulee niitä ottaa mukaan riittävä määrä jo lähtiessä, sillä kohdemaa ei yleensä korvaa jatkuvasti tarvittavaa lääkettä, eikä käytettävää lääkettä ehkä ole edes myytävänä kohdemaassa.

Kv-toimistosta tulee tarkistaa onko Metropolia vakuuttanut opiskelijat ulkomailla tapahtuvaa opiskelua varten ja kuinka kattava tämä vakuutusturva on.

Rokotukset

Opiskelija ottaa selvää, huolehtii ja maksaa itse kohdemaahan tarvittavat rokotukset. Erityisen huolellinen kannattaa olla matkustettaessa Euroopan ulkopuolelle. Terveydenhoitaja, lääkäri ja matkatoimistot auttavat tässä. Perusrokotukset opiskelija saa oman oppilaitosyksikkönsä terveydenhoitajalta ilmaiseksi.

On myös hyvä ottaa matkalle mukaan kansainvälinen rokotuskortti, jossa luetellaan voimassa olevat rokotukset sekä mahdolliset lääkeaine- tai muut allergiat. Kansainvälinen rokotuskortti on maksullinen. Lisätietoja kortista terveysasemilta. Kortista tulee ottaa mukaan myös kopio ja säilyttää sitä erillään itse kortista.

Kansanterveyslaitoksen Matkailijan terveysopas löytyy osoitteesta www.ktl.fi/ . Päivitettyä tietoa suositeltavista rokotuksista löytyy osoitteesta www.rokote.fi . Lisätietoa terveydenhuoltoon liittyvistä asioista tarjoaa myös: www.who.int .

Matkustusasiakirjat

Opiskelijavaihtoon lähtevän tulee aina tarkistaa kohdemaan käytännöt kyseisen maan konsulaatista tai suurlähetystöstä, koska säännökset ovat voineet muuttua tämän oppaan kirjoittamisen jälkeen.

Passi

Opiskelijalla tulee olla muualle kuin Pohjoismaihin matkustaessaan passi. Passia haetaan paikallispoliisilta. Lisätietoja passin hankkimisesta www.poliisi.fi .

Matkalle on hyvä ottaa mukaan myös virallisesti vahvistettu kopio passista ja säilyttää tätä eri paikassa kuin itse passia. Näin on hyvä toimia erityisesti matkustettaessa Euroopan ulkopuolelle ja maihin, joissa ei ole Suomen suurlähetystöä.

Henkilökortti

Henkilökortti käy Suomen kansalaisilla matkustusasiakirjana. Henkilökorttia voidaan käyttää matkustusasiakirjana passin sijasta seuraavissa maissa: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Liechtenstein, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, San Marino, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tsekki, Unkari ja Viro. Lisätietoja henkilökortin hankkimisesta www.poliisi.fi .

Viisumi

EU- tai ETA-alueen ulkopuolelle opiskelijavaihtoon lähtevien viisumia haetaan etukäteen kohdemaan suurlähetystöstä tai konsulaatista. Sen saa joko odottaessa tai muutamien viikkojen tai jopa kuukausien toimitusajalla. Viisumianomuksen liitteeksi tarvitaan yleensä ainakin kutsukirje vastaanottavalta oppilaitokselta. Tulee tarkistaa tarvitaanko mahdollisesti muitakin asiakirjoja viisumianomuksen liitteeksi. Jotkut kohdekorkeakoulut avustavat viisumijärjestelyissä, joten kannattaa kysyä sieltä ensin, miten viisumia voisi hakea. Viisumin lisäksi tarvitaan mahdollisesti oleskelulupa, joka hankitaan maahan pääsyn jälkeen.

Vaihtoon lähtevä opiskelija vastaa itse viisumin hankkimisesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Jos opiskelija on hakeutumassa maahan, johon vaaditaan viisumi, on varauduttava viisumin hankintaan liittyen erilaisiin menettelytapoihin ja vaatimuksiin. Kukin valtio myöntää viisumin omien periaatteidensa mukaisesti ja tapauskohtaisesti. Tällöin opiskelijavaihto on mahdollinen vasta sen jälkeen, kun viisumi on myönnetty opiskelijalle.

Lisätietoja eri maiden edustustoista Suomessa tai lähimmässä maassa löydät ulkoasiainministeriön nettisivuilta .

Oleskelulupa

Kaikilla Euroopan Unionin jäsenvaltioiden kansalaisilla on oikeus oleskella tilapäisesti minkä hyvänsä EU-maan alueella. Jos oleskelu toisessa jäsenvaltiossa kestää yli kolme kuukautta, pitää kyseiseksi ajaksi anoa oleskelulupa. Hakemus on jätettävä asianomaiselle hallintoviranomaiselle kohdemaassa (esim. poliisilaitokselle) perille saavuttua.

Oleskelulupaa haettaessa on esitettävä voimassa oleva henkilöllisyystodistus tai passi. Jos hakija on opiskelija, hänen on oltava kirjoilla hyväksytyssä oppilaitoksessa, joka voidaan todistaa englanninkielisellä opiskelijatodistuksella. Useissa maissa opiskelijan on myös todistettava, että hänellä on asianmukainen sairausvakuutus sekä varallisuustodistus (todistus Erasmus-vaihdosta riittävä EU/ETA-maissa).

Oleskelulupa-asioista EU:ssa löydät tietoa Europa-portaalista sekä ulkoasiainministeriön nettisivuilta .

Vaihtoon lähtevä opiskelija vastaa itse oleskeluluvan hankkimisesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista.

Yhteispohjoismainen muuttokirja

Pohjoismaihin yli kuudeksi kuukaudeksi opiskelemaan menevän tulee tehdä pohjoismainen muuttoilmoitus. Yhteispohjoismaisen muuttokirjan saa suomalaisesta maistraatista ja opiskelijan tulee toimittaa se uuden asuinpaikkakuntansa väestörekisteriviranomaiselle. Kun muuttokirja on toimitettu ja hyväksytty, opiskelija kuuluu opiskelumaansa sosiaaliturvaan ja saa sitä kautta sosiaaliturvatunnuksen. Pohjoismainen muuttokirja pitää tilata kirjallisesti tai noutaa sen kihlakunnan rekisteritoimistosta, jossa on kirjoilla. Jos aiot oleskella ulkomailla yli 3 kuukautta, sinun tulee tehdä maistraatille ilmoitus tilapäisestä muutosta.

Lisätietoja yhteispohjoismaisesta muuttokirjasta www.vaestorekisterikeskus.fi .

Maakohtaiset tiedot muuttoon liittyvistä järjestelyistä sekä yleistietoa toiseen Pohjoismaahan opiskelemaan lähtemisestä löydät Pohjoismaiden ministerineuvoston tietopankista Hallonordenista  .

Yleiset raha-asiat

Vaihtoon lähtijän tulee ottaa selvää, mitä eläminen (asuminen, ruoka, harrastukset, matkustaminen, vapaa-aika ym.) kohdemaassa maksaa ja miettiä, millä rahoittaa oleskelunsa ulkomailla opintotuen ja apurahojen lisäksi. Tietoa elinkustannuksista kohdemaassa voi saada mm. kyseisen maan omilta virallisilta nettisivuilta sekä CIMOn julkaisemista maakohtaisista perustieto-oppaista, joita löytyy mm. kirjastoista sekä CIMOn nettisivuilta .

On selvitettävä hyvissä ajoin, mikä olisi paras tapa hoitaa raha-asioita vaihdon aikana. Jos vaihto kestää pitkään, on usein suositeltu pankkitilin avaamista kohdemaassa. Aina tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä eikä edes mahdollista. Kannattaa ainakin hankkia Visa Electron, luottokortti, tai jokin muu järjestely, jolla saa nostettua rahaa kohdemaassa omalta tililtä. Neuvoa voi kysyä omasta pankista.

Asuminen

Kv-toimisto ei vastaa lähtevien vaihto-opiskelijoiden asuntojärjestelyistä. Asumisjärjestelyitä on yhtä monta kuin on partnerikorkeakouluja. Suurin osa partnerikorkeakouluista avustaa asunnon hankinnassa tai järjestää vaihto-opiskelijoille asunnot. Joissakin kohteissa opiskelijan tulee itsenäisesti järjestää majoitus, mutta usein neuvoja asunnon hakuun liittyvissä asioissa voi saada kohdekorkeakoulun kv-toimistosta. Vaihtoon lähtevän tulee huolella tutustua siihen, miten asuminen on järjestetty kohdekorkeakoulussa ja mitä hänen tulee mahdollisesti tehdä saadakseen asunnon kohdekorkeakoulun kautta. Yleisimmät asumismuodot ovat asuntolat ja soluasunnot, mutta myös perhemajoitusta on tarjolla joissakin kohteissa.

Vuokrasopimusta allekirjoitettaessa tulee olla tarkkana. Mikäli ei hallitse kieltä vielä niin hyvin, että pystyisi ymmärtämään kirjoitetun tekstin, kannattaa pyytää apua esim. tutorilta ennen sopimuksen allekirjoittamista. Vuokran hinnan lisäksi tulisi myös tarkistaa vuokrattavan asunnon kunto, takuuvuokran palautus, vuokrasopimuksen ehdot ja vuokra-aika, kuuluuko vuokraan sähkö/vesi/jätehuolto vai täytyykö niistä maksaa erikseen, milloin vuokra maksetaan jne.

Kannattaa varautua siihen, että asumisen taso ei välttämättä yllä Suomen opiskelija-asumisen tasolle. Asuminen useasta maasta tulevien opiskelijoiden kanssa on yleensä antoisaa, mutta voi sisältää myös yllätyksiä, joten kannattaa varautua tähän avoimin mielin. Kykyä kompromissien löytämiseen ja suvaitsevaisuuteen tarvitaan.